Mäntsälä 2026 -ohjelma on kuusivuotinen kunnan talouden tasapainottamisohjelma, joka hyväksyttiin kahdessa käsittelyssä, 24.8.2020 hyväksyttiin ohjelman sisältö ja 16.11.2020 ohjelma hyväksyttiin osaksi talousarviota ja talousuunnitelmaa. Tässä ryhmäpyheenvuoromme molemmista kokouksista.
RYHMÄPUHEENVUORO 24.8.2020
§ 48 MÄNTSÄLÄ 2026 -TOIMENPIDEOHJELMA
Rouva puheenjohtaja
Kukaan ei kiistäne tarvetta sopeuttaa kunnan taloutta. Kriisikunnaksi ajautumisen ja siitä seuraavan ulkopuolisen ohjauksen välttämiseksi taloutta on sopeutettava siten, että velkaantumiskehitys poikkaistaan ja vuosikatteesta riittää rahaa sekä poistoihin että investointeihin.
Keskustelua on käyty pääasiassa siitä, mihin raja vedetään. Käsityksemme mukaan valtaosa valtuutetuista on valmis tekemään noin 10 miljoonan, pääosin pysyvät leikkaukset.
Kunnanjohtajan esitys runsaan 10 miljoonan pysyvistä leikkauksista on varsin hyvä kompromissi riittävän ja välttämättömän välillä. Esityksen laskelmaperusteet ovat myös olleet valtuutettujen arvioitavina koko valmisteluprosessin ajan. Laskelmaperusteina on käytetty autenttista dataa.
Tätä taustaa vasten tuntuu erikoiselta, että somessa laskelmaperusteet ja valmistelusta vastaavien virkamiesten riippumattomuus on v- ja i-alkuisin voimasanoin kyseenalaistettu. Kielenkäytöstä itsestään on tullut ongelma, joka vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista.
Toivottavasti valtuutetut täällä valtuustossa kuitenkin näkevät metsän puilta, kokonaisuuden projisoivilta ja harhaanjohtavilta väittämiltä.
Rouva puheenjohtaja
Jo 9.9.2009 hyväksytyssä kouluverkkoselvityksessä Arolasta puhuttiin puskurikouluna, josta ilman lisärakentamista ei saa normin mukaista yksisarjaista, luokat 1 – 6 kattavaa koulua. Tällä hetkellä Arolan alakoulu on alle yksisarjainen, vain kolme ryhmää kattava koulu.
Toisin kuin somessa väitetään, tavoite yksisarjaisesta Arolan alakoulusta on nyt entistä kauempana. Lapsimäärä on laskenut ja romahtaneen syntyvyyden vuoksi lasku tulee vahvistumaan. Ehdolliset lupaukset oppilasmäärää kasvattavista some-kampanjoista kielivät pikemminkin epätoivosta kuin neuvokkuudesta.
Kuten kunnanjohtajan esityksessä lukee, vajaasarjainen Arolan koulu on integroitavissa Hyökännummelle selvästi nykyistä pienemmin kustannuksin ja selvästi nykyistä parempiin tiloihin. Ja senkin jälkeen jäisi vielä viitisen luokkaa tyhjäksi.
Arolan alakoulun jatkamista on perusteltu mm. Arolan kylän tulevaisuudella, lapsen edulla, ja koulukyytijärjestelyjen vaikeudella. Jos väittämistä laatisi totuustaulukon, niin todennäköisesti muillekin kävisi kuten minulle kävi: rukseja tulisi vain epätosien väittämien sarakkeeseen.
Jos yksisarjaisuuden tavoitteesta luovutaan Arolan kohdalla, niin miten me perustelemme päätöksemme muille, kyläkoulunsa jo menettäneille kylille? Epäsuorasti, yksisarjaisuuden tavoite kyseenalaistamalla, vaihtoehdoksi tulee helposti nostalgia menneisyyden kylistä, joissa kaikki oli paremmin.
Mitähän meidän pitäisi sanoa tästä ideologiasta? Onko se Mäntsälän vetovoimaa lisäävä vai vähentävä ideologia? Alan kirjallisuuden mukaan tulevaisuuden kylät perustuvat uudentyyppisille, moderneja teknologisia ratkaisuja hyödyntäville kehittämistoimille ja omaehtoiselle aktiiviselle verkostoitumiselle.
Voisi hyvinkin kuvitella, että jos omasta vajaasarjaisesta alakoulusta tehdään kylän olemassaolon kysymys, kuten eräistä puheenvuoroista on voinut päätellä, muita tarjolla olevia kehittämisvaihtoehtoja laiminlyödään tai ne jäävät kokonaan hahmottamatta.
Toki tässä kuntakin voisi tulla vastaan erillisellä Mäntsälän kylien kehittämisohjelmalla.
Mitä lapsen etuun ja oppimismahdollisuuksiin tulee, niin kyllä nämä kaksia asiaa kohtaavat toisensa paremmin modernissa, kansallisen ja paikallisen, vuonna 2016 hyväksytyn opetussuunnitelman tavoitteita tukevassa, monimuotoisen opetuksen ja ryhmätyöt sallivassa oppimisympäristössä.
Enkä usko, että koulukyydeistäkään kovin suurta ongelmaa syntyy. Google Mapsin mukaan lyhin reitti Arolan alakoulusta Hyökännummen koululle on 4,1 kilometriä.
On myös syytä palauttaa mieleen Hyökännummen koulun rakentamispäätökseen vuonna 2015 kirjatut, koulun kokoa, taloudellisuutta ja käyttöä koskevat kirjaukset, joiden mukaan ”Hyökännummen uusi koulu perustuu alakoulun kasvattamiseen n. 234 oppilaalla, jolloin koulun oppilasmäärä on n. 434 oppilasta.”
Nyt Hyökännummella on vain 239 oppilasta, lähes 100 oppilasta alle vuonna 2015 asetetun tavoitteen.
Tältä pohjalta haluan osoittaa kysymyksen niille Arolan alakoulun jatkoa vaativille valtuutetuille, jotka viisi vuotta sitten äänestivät juuri sellaisen Hyökännummen koulun puolesta, joka meillä nyt on. Olitteko te jo 2015 sillä kannalla, että uusi koulu otetaan vain osittaiseen käyttöön?
Rouva puheenjohtaja
Myös kysymys kotihoidon tuen kuntalisän jatkosta on ideologisesti värittynyt. Kunnanjohtajan esityksessä se löytyy kohdasta Palvelun mitoitukseen ja laatuun liittyvät esitykset. Arvion mukaan kuntalisän palvelutarve vuonna 2025 olisi noin 23 prosenttia nykyistä pienempi.
Kunnanhallituksessa kuntalisän jatkon puolesta äänestäneet eivät tätäkään arviota allekirjoita, vaikka se on varmasti linjassa sen kanssa, mitä muissa meihin verrattavissa kunnissa on tapahtunut ja tapahtumassa. Heille kuntalisä on saavutettu, kotikeskeisen hoivan turvaava etuus, josta he eivät ole valmiita tinkimään.
Toisin kuin meille on kevään aikana toistuvasti esitetty, kotihoidon kuntalisää ei perustella arvoilla, kuten vapaus, veljeys ja tasa-arvo, vaan edusta, jonka rahoittajaksi on keksitty muut veronmaksajat, joille kotihoidon kuntalisä näyttäytyy pakkoveron kaltaisena tulonsiirtona.
On myös huomattava, että kotihoidoin kuntalisä ei ole juurikaan vähentänyt muun varhaiskasvatuksen menoja, että tiettävästi enää alle 40 kuntaa lisää maksaa ja että lisä ei ole lakisääteinen, vaan kunnan erikseen päättämä lisä Kelan maksaman kotihoidon tuen päälle.
Tässäkin asiassa on tietysti mahdollista ottaa jatkoaika. Mutta siihen meillä ei ole varaa eikä perusteita. Kunnan päättämälle tulonsiirrolle muilta niille, joille tarhahoito on perinteisiä kotiarvoja kyseenalaistava järjestely, ei ole sen enempää kasvatusopillisia kuin muitakaan perusteita.
Ja vielä vähemmän se on vetovoimatekijä sille vanhempien enemmistölle, joka kotihoidon laajentamisen sijaan haluaisi tukea yleistä, koko ikäluokalle suunnitellun varhaiskasvatusjärjestelmän kehittämistä. Siksi tässäkin asiassa kannatamme kunnanjohtajan esitystä.
Rouva puheenjohtaja
Mäntsälä 2026 -hankkeen loppuraportissa on selkeästi tuotu esiin myös se, että päätösesityksen toimeenpano ei ole mikään läpihuutojuttu. Esitetyillä sopeutustoimilla on omat vaikutuksensa myös siihen tapaan, jolla Mäntsälä kuntapalveluja jatkossa tuottaa.
Näitä vaikutuksista emme ole ehtineet vielä riittävällä tarkkuudella keskustelemaan. Mutta toki tässäkin on oma logiikkansa. Ensin on päätettävä, mikä muuttuu, ja vasta sen jälkeen tulee mahdollisesti arvioida, mikä vaikutus muutoksella on.
Verrattuna eräisiin muihin palveluverkkohankkeisiin, Mäntsälän tilanne on poikkeuksellisen hyvä. Esitykset on jaoteltu tuottavuutta ja tuloja lisääviin, palveluja supistaviin ja erilaisiin kertaeriin. Ja kaikkien esitysten hintalapuille on esitettävissä todennettaviin hintatietoihin perustuvaa dataa.
Tässä asiassa olemme siis valovuoden edellä esimerkiksi Keusotea, jossa palveluverkon kestävyysongelmat esitetään ratkaistavaksi hintalapultaan tuntematonta etähoivaa laajentamalla. Ehdolla, että otteemme todellisuuteen pitää jatkossakin, kuntataloutemme tasapaino-ongelmat saadaan vielä ratkaistua.
Ja jos neuvokkuutta riittää, työmme tuloksena on lopulta toimintamalli, joka kelpaa esimerkiksi myös muille kunnille.
Mäntsälän Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa kunnanjohtajan esitystä.
***
RYHMÄPUHEENVUORO 16.11.2020
§ 80 TALOUSARVIO 2021 JA TALOUSSUUNNITELMA 2022 – 2026
Rouva puheenjohtaja
Talousarvio on jo aika tarkkaan ruodittu ja niin kiinteä osa Mäntsälä 2026 -hankkeeseen perustuvaa suunnitelmakautta, että puhumme seuraavassa suunnitelmakaudesta yhtenä kokonaisuutena.
Vielä keväällä, kun Mäntsälä 2026 -hanke oli kesken, mietimme, ketä meidän pitäisi kiittää siitä ajatuksesta, että perinteisen kolmen vuoden suunnitelmakauden sijasta tarkastelu laajennetaan kuuteen vuoteen. Vasta myöhemmin huomasimme, että tämä seuraa suoraan kuntalaista. Kuntalain 110 §:n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.
Mutta kyllä kiitos suunnitelmakauden pidentämisestä on silti paikallaan, sillä moni meihin rinnastettava kunta jatkaa ihan perinteiseen tapaan. Esimerkiksi Nurmijärven valtuusto hyväksyi 11.11. talousarvion ja suunnitelman vuosille 2021-2023 varsin maltillisin muutoksin, ja vieläpä ennätysajassa. Tästä seuraa, ettälä Mäntsälän näkemys pitkän aikavälin haasteista on asteen muita kuntia parempi.
Ilman sopeuttamistoimia kunnan tase olisi syöty vuoden 2023 paikkeilla. Jos näin sattuisi käymään, kunta ajautuisi kriisikunnaksi ja valtiovarainministeriön holhoukseen ns. arviointimenettelyn muodossa. Kuntalain 118 §:n mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa.
Arviointimenettely voidaan käynnistää myös siinä tapauksessa, että eräät em. pykälässä täsmennetyt kunnan vakavaraisuutta koskevat raja-arvot täyttyvät. Niistä on kuvausta ja arviointia talousarvioasiakirjan sivulla 22 – 24. Pyysimme iltakoulussa 9.11. arviota siitä mahdollisuudesta, että kriisikunnan tunnusmerkit täyttyisivät suunnitelmakaudella nyt esitetyistä toimenpiteistä huolimatta.
Vastauksen mukaan näin ei pitäisi käydä, mutta varmempaa arvioita on vaikea antaa siksi, että eräät kunnan vakavaraisuutta kuvaavat mittarit arvioidaan suhteessa koko maan keskiarvoon, josta taas emme mitään varmaksi tiedä. Meillä on nyt vain ennakkoarvio siitä mahdollisesta kehityksestä. Todelliset vaikutukset riippuvat tekemiemme päätösten toimeenpanosta ja muiden kuntien kehityksestä.
Mutta mitä tästä seuraa tilintarkastukselle? Pitäisikö tarkastuskertomuskäytäntöä muuttaa siten, että tilintarkastuskertomuksessa arvioitaisiin tilivuoden sijaan koko toteutunutta suunnitelmakautta? Ja pitäisikö myös oman valmistelumme kulusta, sen mahdollisuuksista ja rajoituksista tehdä jonkinlainen oppiraportti? Näistäkin kysymyksistä pitäisi tänään keskustella.
Rouva puheejohtaja
Mäntsälän vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä oppiraportti Mäntsälä 2026 hankkeen opetuksista tarvitaan. Keskustelun kohteeksi eivät selvästikään valikoituneet Mäntsälän taloudenpidon kannalta tärkeimmät asiat. Kovin varhaisessa vaiheessa jakolinjaksi nousivat vajaasarjaisen Arolan alakoulun ja kotihoidon kuntalisän jatko, joiden käsittelyssä keinotekoistakaan vastakkainasettelua ei ole vältetty.
Aivan turhaan on luotu kuva ristiriidasta lapsen etua ajavien ja sitä vähättelevien välillä. Virkamiehiä on syyllistetty jopa yksittäisistä lauseista. Talousarviolta ja taloussuunnitelmalta on etukäteen vaadittu tilinpäätöksen tarkkuutta, mitä yksikään virkamies tai poliitikko ei voi luvata. Ennakkoarvio on ennakkoarvio ja lopulliset vaikutukset tiedämme vasta jälkeenpäin.
On myös annettu ymmärtää, että Mäntsälä 2026 -hankkeessa syntynyt esitys vaarantaa kunnan väestökehityksen ja mahdollisesti myös kunnan talouden tasapainottamishankkeen, joka saattaisi ratketa kuin itsestään rivakalla, kunnan lapsiystävällisyyttä korostavalla mainoskampanjalla. Olisi selvitettävä, mitä tällaisilla kampanjoilla voidaan saavuttaa. Tietoa on saatavissa myös naapurikunnasta, Orimattilasta, jonka kampanjalogo on monitulkintainen ”sopivasti skutsissa”.
Viimeisen viikon aikana jopa yksittäiset perheet ovat vedonneet omassa asiassaan suoraan valtuutettuihin. Ikään kuin perinteinen, lautakuntien valmisteluun perustuva valmistelutapa olisi vanhentunut. Olisi selvitettävä, miksi näin on käynyt. Toivottavasti valtuutetut tunnistavat tänään vastuunsa koko kunnalle, sen kaikille asukkaille. Olisi hyvin onnetonta, jos vaivalla koottu esitys kaatuisi väärinkäsityksiin siitä, mitä oikeasti tavoittelemme.
Mäntsälän Vasemmistoliiton tavoitteena on Mäntsälän malli, yhtenäinen ja koko ikäluokan kattava kasvatus- ja koulutuspolku päiväkodista lukioon tai ammatilliseen tutkintoon. Tämän tavoitteenasettelun mahdollistavaa lainsäädäntöä valmistellaan jo, mutta Mäntsälän valmius ottaa tilaisuudesta vaarin on tätä kirjoitettaessa vielä epäselvää. On siis syytä painottaa, että tämän päivän päätöksillä on myös olennainen vaikutus siihen, mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia Mäntsälän mallille asetamme.
Vaikka periaatteessa kaikki varmasti tunnustavat, että kuntalaisia pitäisi kohdella samalla tavalla, käytännössä tämän periaatteen merkitystä on selvennettävä. Muuten edessä on paluu kylä- ja kylänosakohtaisiin periaatteisiin siten, että sosiaalisesti optimaalisten palvelujärjestelmien ylläpito vaikeutuu, ja edessä on ajautuminen keskenään ristiriitaisten etuusjärjestelmien tielle.
Rouva puheenjohtaja
Verrattuna moniin muihin talousongelmiensa kanssa painiviin kuntiin Mäntsälän suunnitelmat on viety muita pitemmälle. Suunnitelmakauden esitykset on jaoteltu tuottavuutta ja tuloja lisääviin, palveluja supistaviin ja erilaisiin kertaeriin. Ja kaikkien esitysten hintalapuille on esitettävissä todennettaviin hintatietoihin perustuvaa dataa. Ehdolla, että otteemme todellisuuteen pitää jatkossakin, kuntataloutemme tasapaino-ongelmat saadaan vielä ratkaistua tavalla, josta muukin kunnat voivat ottaa oppia.
Mäntsälän Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattaa kunnanhallituksen esitystä.
***